Erityisesti läntinen maailma mutta jo myös kehittyvät taloudetkin ovat kovaa vauhtia siirtymässä uuteen vähäpäästöiseen energiatalouteen ja vihreään teknologiaan virtaa niin riskisijoittajien pääomia kuin valtioiden innovaatiopanostuksia. Investoinnit energiatehokkuuteen, puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan lisääntyvät ja odotukset niihin liittyen kasvavat myös koko ajan. Ilmastonmuutos, raaka-aineiden hinnan nousu ja luonnonvarojen rajallisuus takaavat sen, että tulevaisuuden menestyjiä ovat energiatehokkaat uuden teknologian yhteiskunnat. Ne jotka ovat kehityksen etulinjassa, hyötyvät myös teknologian kehittämisestä ja kehittymisestä eniten. Vihreää teknologiaa pidetään seuraavana nousevana sektorina eri puolilla maailmaa. Uskolle löytyy eväitä mm. rapakon takaa: Obaman hallinnon päätös panostaa lähes 800 miljardia dollaria juuri vihreään teknologiaan ja sen kehittämiseen antaa ainakin jotain pontta asialle.

Suomi on viime vuonna julkistanut tuoreimman energia- ja ilmastostrategisen selontekonsa vuoteen 2050 saakka. Siinä on asetettu tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä päästöjen vähentäminen edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Tavoite on vähintäänkin haastava.

Energiantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde ja päämäärän saavuttaminen vaatii luovuutta ja uudenlaista ajattelua erityisesti energia-alalla, joka perinteisesti on ollut muutosvauhdiltaan hidas. Tarvitsemme lisää erilaisia innovatiivisia ratkaisuja energiantuotantoon sekä vihreään teknologiaan niin paikallisesti kuin Suomen tasollakin.

Loistava esimerkki innovatiivisuudesta löytyy kotikaupungistani. Kakolanmäellä Turussa tehtiin jätevedenpuhdistamon yhteyteen lämpöpumppu, joka liitettiin kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon. Lämpöpumppu käyttää lämmönlähteenään jätevedenpuhdistamossa käsiteltyä jätevettä. Lämpöpumpun avulla veden jäljellä oleva lämpöenergia saadaan talteen sen sijaan että se laskettaisiin mereen. Pumpulla saadaan puhdistetusta jätevedestä talteen noin 7500 pientalon vuotuista lämmöntarvetta vastaavan energiamäärän täysin hiilidioksidivapaasti. Lämpöpumppulaitos sijaitsee syvällä kallion uumenissa eikä prosessista syntyvä ääni häiritse lähistön asukkaista. Käytetty vesi on jo puhdistettua, joten myöskään hajuhaittoja ei laitoksesta tule. Laitos tuottaa lämpöenergiaa määrän joka vastaa 10 % Turun lämmöntarpeesta ja 80 % kaukokylmän tarpeesta. Lämpöpumpulla tuotettu lämpö syrjäyttää kivihiilenpolttoa vuodessa 21 000 tonnia mikä vastaa noin 1600 kuorma-autollista kivihiiltä. Päästövähenemä on jopa 50 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Liian hyvää ollakseen totta? Tämän tyyppiset ratkaisut ovat usein voimakkaasti riippuvaisia alueen mahdollisuuksista. Alueen teollinen tuotanto ja päättäjien valistuneisuus mahdollistavat tai torppaavat erilaisia ratkaisuja. Kuntien päättäjät vaikuttavat joka tapauksessa merkittävästi siihen miten voimakkaasti ilmasto- ja energia-asioihin alueellisesti vaikutetaan. Kunnissa päätetään alueellisista energiaratkaisuista, joukkoliikenteestä, yhdyskuntarakenteesta sekä jäteratkaisuista eli juuri kaikista niistä asioista, joilla vaikutetaan päästöihin. Hallitus tekee omia ratkaisujaan mutta kuntia tarvitaan siinä työssä mukana. Lisäksi, kun saamme lisää esimerkkejä siitä miten lähes tyhjästä voidaan nyhjäistä, niin kasvaa usko siihen, että koviinkin tavoitteisiin päästöjen vähentämisessä voidaan päästä.